tiistaina, huhtikuuta 05, 2005

Savua


"Melko tuulista", 6. lokakuuta 2004.

Loman teema hahmottuu. Sairasloma. Sain ensimmäisen flunssani sitten lokakuun -01, mikäli oikein muistan. Ei ole kerennyt potea.

Kuumemittari näytti äsken 37,7 astetta, eli ei paljon mitään, mutta jotain kuitenkin. Hälyttävämpää on itseeni soveltama hoito, johon kuuluu lämpimän juoman valmistaminen siten että juoma -tässä tapauksessa glögi- unohdetaan hellalle täysillä porisemaan siksi, kunnes kaikki neste on haihtunut ja huoneistoon vapautuu ponteva tujaus häkää.

Helvetti. Keittiön kattoa ei nähnyt savulta. Onneksi en nukkunut. Mutta on se perhana kun ei ihminen koskaan opi. Palohälyttimeenkin voisi näköjään sen patterin uusia.
Mitähän se Päivikin tuumaa kun kotiutuu huomenna Helsingistä...

Uskaltaisikohan mennä keittämään vettä? Sen jälkeen taidan katsoa vaikka Pertsaa ja Kilua.

4 kommenttia:

Päivi kirjoitti...

Päivi tuumaa, että olipas mukavaa tulla kotiin, jossa tunkkaisuuden sijaan ilmassa leijui makea, sokerinen tuoksu - kuin karkkitehtaaseen olisi tullut.
Polyannanism a go go!

A-K kirjoitti...

Hyvä, ettei ollut hernekeitto kyseessä, kuten minulla aikoinaan. Puisesta kauhastakaan ei jäänyt kuin hiiltynyt varsi mustien papanoiden keskelle kelvottomaksi paistuneen kattilan pohjalle.

Anonyymi kirjoitti...

Hernekeitto levähti meikäläiseltä kerran oikein kunnolla. Tehtiin painekattilassa ihan sitä oikeaa ja hartaudella. Vaan tukkoon meni venttiilit ja sitten pamahti.Vielä kaksi vuotta myöhemmin löytyi kuivunutta keittoparkaa katon rajasta kevätsiivouksen yhteydessä.
Terveisiä vaan Germaanien keskeltä t. Kapa
Ja hoida itsesi kuntoon

Timppa kirjoitti...

Kiitos. Täytyy yrittää. Nyt on jo 12.4. eikä tauti tunnu hellittävän. Rupeaa urakka kohta niinsanotusti kusemaan.

P.S.
Edellisen kerran poltin pohjaan thaimaalaistyyppisen kanakeiton. Sillä kertaa täällä piipahti palokuntakin...