Taas raportoin pienellä viiveellä.
Reilu viikko sitten, kohta kaksi, Keuruun Kamanan näyttely pystyttyi museon henkilökunnan toimesta, minä vain katselin päältä ja sanoin minne taulut laitetaan, noin suurin piirtein. Aluksi tolkun löytäminen 26:n taulun kasasta ja n. 150 neliön tilasta uhkasi lannistaa, mutta jotenkin järjestys sitten lopulta löytyi. Vaikka kuvittelin "kasvitaulujen" ja "vanhojen" töiden sotkevan koko homman, lopputulos on aika seesteinen sittenkin.
Kamanassa oli hienot ripustusketjut. Joita ei tällä kertaa käytetty.
Kun lähdin takaisin Jyväskylään tiistai-iltapäivällä (11.10.), näyttely oli hädintuskin puolivalmis, taulujen paikat ja korkeudet suurinpiirtein määritelty. Kun menin takaisin torstaina, pressiä ja avajaisia varten, homma oli tehty valmiiksi. Jotain lamppua piti vähän säätää, siinä kaikki.
Kamanan tila on hieno, osa tauluista leijuu hauskasti irti rosoisesta kiviseinästä. Valaistus on myös onnistunut. Ei liian kirkas.
Piilo, Ikkuna & Perhe. Kolmatta ja viimeistä kertaa vieretysten.
Mukavat avajaiset, vaikkei tungosta juuri ollutkaan. Pidin sitä paitsi elämäni ensimmäisen puheen (jos ei koulun äidinkielen "suullisen ilmaisun" tunteja lasketa). Kirjoitin puheesta edellisenä päivänä luonnoksen, jonka luin pari kertaa matkalla Keuruulle. Kävelin edellisen puhujan lopetettua puhujanpaikalle saamani kukkapuska kädessä päättäneenä sanoa ainoastaan "kiitos" ja painua hiiteen.
Artisti horisee ihmisille, jotka yrittävät epätoivoisesti suoriutua kaikesta tästä viihteestä.
Sen sijaan huomasinkin pitäväni sujuvasti puheluonnoksesta huomattavasti pidennetyn, ja asiajärjestykseltään uusiksilaitetun puheen noin ulkomuistista. Paperista lukeminen ei ollut koskaan mikään vaihtoehto. Sehän se vasta persiilleen olisi mennyt.
Ei tuossa muuten mitään, mutta olen aina kammonnut julkista esiintymistä, piru tietää miksi. Luulen että auttaa kun puheen aiheena on vain ja ainoastaan omat tekemiset. Kenelläkään muulla ei ole parempaa tietoa aiheesta.
Näyttelyn päätyttyä lähdenkin kuljettelemaan paria taulua uusille omistajilleen, kiitos vain heille teosten lainasta vielä tähän näyttelyyn.
tiistaina, lokakuuta 24, 2006
perjantaina, lokakuuta 20, 2006
sunnuntai, lokakuuta 15, 2006
perjantaina, lokakuuta 06, 2006
150
Näyttely Joensuun Ahjossa loppui tiistaina. Muuntajamajakka vaihtoi omistajaa (Lainasin sen vielä itselleni Keuruuta varten), ja palautetta oli tullut vieraskirjaan yllättävän paljon. Onko Pohjois-Karjalassa näyttelykävijäin kynä herkemmällä kuin yleensä immeisillä? Joka tapauksessa mieltä lämmittävää kommentointia. Hyvä. Ja kiitos.
Keskiviikkoaamuna seitsemältä menin Päivin vanhempien kanssa purkamaan näyttelyä. Räpsin aikani kuluksi mennen tullen maisemakuvia vauhdissa synttärilahjadigipokkarilla. Ihmettelen että sateella satasen vauhdissa sivuikkunan läpi otetusta maisemaotoksesta saa yleensä mitään tolkkua. Alunperin kaavailin laittavani tähän kaikki 205 otosta, mutta olkoon nyt.
Pakkaaminen kävi ennätysajassa, vaikka en ole vieläkään saanut tehdyksi kunnon laatikoita töille. Aina on muka kiire tai ei rahat riitä tai ei ole oikeita materiaaleja. Tähän ja seuraavaan näyttelyyn olen kuitenkin panostanut ostamalla 150 metriä kuplamuovia. Luulisi riittävän ainakin vuoden loppuun. Tietääkö joku muuten mistä saa pahvia? Siis kovaa pahvia, vaikkapa sellaista, mistä televisioiden ja tietokoneiden pakkauslaatikot on tehty, muussa kuin laatikkoformaatissa? Laatikoita on kaikkialla, mutta kukaan ei tunnu tietävän mistä sitä pahvia saa ostaa.
Ensi viikon tiistaina Keuruun Kamanassa ripustus. Sinne tullee kolmattakymmenettä kappaletta töitä. Kamanan isossa näyttelytilassa on varsin hienot kiviseinät. Mielenkiintoista nähdä, miten nuo taulut sinne soveltuvat.
siis 13.10. - 13.11., ti-su 11-18, Keuruun museo, Kamana, Kangasmannilantie 4.
Avajaiset 12.10.06 klo 18. Tervetuloa sinne.
Korvissa soi.
Red Sparowes: Every red heart shines toward the red sun
(Lisään tähän postaukseen kuvia ehkä huomenna , nyt en jaksa. Pitää mennä nukkumaan.)
Keskiviikkoaamuna seitsemältä menin Päivin vanhempien kanssa purkamaan näyttelyä. Räpsin aikani kuluksi mennen tullen maisemakuvia vauhdissa synttärilahjadigipokkarilla. Ihmettelen että sateella satasen vauhdissa sivuikkunan läpi otetusta maisemaotoksesta saa yleensä mitään tolkkua. Alunperin kaavailin laittavani tähän kaikki 205 otosta, mutta olkoon nyt.
Pakkaaminen kävi ennätysajassa, vaikka en ole vieläkään saanut tehdyksi kunnon laatikoita töille. Aina on muka kiire tai ei rahat riitä tai ei ole oikeita materiaaleja. Tähän ja seuraavaan näyttelyyn olen kuitenkin panostanut ostamalla 150 metriä kuplamuovia. Luulisi riittävän ainakin vuoden loppuun. Tietääkö joku muuten mistä saa pahvia? Siis kovaa pahvia, vaikkapa sellaista, mistä televisioiden ja tietokoneiden pakkauslaatikot on tehty, muussa kuin laatikkoformaatissa? Laatikoita on kaikkialla, mutta kukaan ei tunnu tietävän mistä sitä pahvia saa ostaa.
Ensi viikon tiistaina Keuruun Kamanassa ripustus. Sinne tullee kolmattakymmenettä kappaletta töitä. Kamanan isossa näyttelytilassa on varsin hienot kiviseinät. Mielenkiintoista nähdä, miten nuo taulut sinne soveltuvat.
siis 13.10. - 13.11., ti-su 11-18, Keuruun museo, Kamana, Kangasmannilantie 4.
Avajaiset 12.10.06 klo 18. Tervetuloa sinne.
Korvissa soi.
Red Sparowes: Every red heart shines toward the red sun
(Lisään tähän postaukseen kuvia ehkä huomenna , nyt en jaksa. Pitää mennä nukkumaan.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)